Työyhteisösovittelu tarjoaa mahdollisuuden ja työvälineen ratkoa työyhteisön ristiriitoja

Työyhteisösovittelun avulla edetään sovitteluprosessin avulla yhteisen ymmärryksen kautta ratkaisuun. Sovittelija ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät tyydyttävän ja pysyvän ratkaisun. Sovittelija toimii fasilitaattorin roolissa antaen konfliktin osapuolille tasapuolisesti tilaa keskusteluun. Hän pitää myös huolen siitä, että sopimus on osapuolille kohtuullinen. Sovittteluprosessin avulla saadaan aikaan sopimus, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät.

Työyhteisösovittelu perustuu tutkittuun teoriaan. Eräänä tärkeimpänä taustateoriana on restoratiivinen oikeus eli korjaava konfliktin ratkaisu. Restoratiivinen ajattelu korostaa yhteistyöhön perustuvaa myönteistä prosessia ja yhteisymmärrykseen perustuvaa lopputulosta. Käytännössä sovittelu mahdollistuu dialogin avulla, johon osapuolet ottavat osaa. Sovittelun arvopohjana on ihmisten kunnioittaminen, luottamus, suvaitsevaisuus, myötätunto, ja anteeksianto.

Esimerkkejä työyhteisösovittelun tilanteista ovat:

• Kiusaamiset
• Organisaatiomuutoksiin liittyvät konfliktitilanteet
• Yhteistyön kehittämisen haasteet
• Työtehtävien jakoon ja rooleihin liittyvät tilanteet
• Kuppikunnat ja pahanpuhuminen
• Epäasiallinen kohtelu, vanhat kaunat
• Esimiesten ja alaisten väliset konfliktit

Työyhteisösovittelun asiantuntijoina toimivat Hannele Puromäki ja Iris von Harpe, joilla on pitkä  kokemus erilaisista työyhteisöongelmien sovitteluista ja ratkaisujen sopimisesta.

Tarjoamme työyhteisösovittelu palvelua organisaation erilaisiin ongelma- ja kriisitilanteisiin.

Valmennamme organisaation esimiehiä, luottamushenkilöitä ja muita henkilöstöasioihin perehtyneitä työyhteisön sovitteluprosessin asiantuntijoiksi. Valmennus on yhden päivän pituinen ja sisältää niin sovitteluprosessiin tutustumisen kuin myös esimerkkitapausten avulla käytännön harjoittelua.