Kelan korvaama kuntotuspsykoterapia / Iris von Harpe
Kognitiiviseen psykoterapiaan mahtuu useita painopisteiltään hieman erilaisia suuntauksia. Yhteisenä pyrkimyksenä on tunnistaa ja selkiyttää potilaan ajatuskulkuja ja rakennelmia ja niiden yhteyksiä kokemuksiin, tunteisiin ja toimintatapoihin. Kognitiivisessa psykoterapiassa kehitetään myös ongelmanratkaisutaitoja ja selviytymiskeinoja. Psykoterapiatyöskentely on käytännönläheistä – uusia suhtautumis- ja toimintatapoja kokeillaan jokapäiväisessä arkielämässä terapiaistuntojen välillä.
Terapian tukena käytetään usein mindfulness suuntautuneita harjoitteita sekä erilaisia arkeen sovellettavia harjoituksia.
Kognitiivinen psykoterapia on yleensä yksilöterapiaa, mutta se voi olla myös ryhmä-, pari- tai perheterapiaa. Monia kognitiivisen psykoterapian työtapoja sovelletaan neuvonnassa ja ohjannassa, työnohjauksessa, konsultaatiossa ja koulutuksessa.
Kognitiivinen psykoterapia voi olla kestoltaan lyhyttä (5–20 kertaa) tai pitkää (vuosi tai enemmän). Tavallisesti kognitiivinen psykoterapia on tiheydeltään 1–2 kertaa viikossa tapahtuvaa.
Kognitiivisella psykoterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja. Psykoterapiamuodoista se on tieteellisesti tutkituin ja sillä on saatu hyviä hoitotuloksia mm seuraavissa ongelmissa:
– masennus
– ahdistus
– sosiaalisten pelot
– paniikkihäiriöt
– tunne-elämän ongelmat
– pelot /fobiat
– syömishäiriöt
– stressihäiriöt
– uniongelmat
Katso myös: